Kuka minä olen?Samaa retoorista kysymystä voisi myös muokata, mikä minä olen.
Kerroin eräässä paikallismiitissä nimihirviön Sofia Adalmiina Linnea Kristiina, no en muista edes kaikkea.
Rakkaalla lapsella on kuitenkin monta nimeä. Minä pidän siitä että minua kutsutaan, vain nimellä Sofia.
Olen kihloissa oleva transvestiitti, aseksuaali, ja kaikkien kannalta kannattaa muistaa että, olen myös ihminen.
Jos jotain ihan korrektia pitää löytää, olen myös vanhempi, omalle tyttärelleni sekä myös omalla tapaa kihlattuni tyttärelle. Heillä on ikäeroa puoli vuotta.
Olen tähän mennessä osallistunut kolmeen eri Pride tapahtumaan. Kolmesti Helsinki Prideen, kerran Tukholman Prideen ja kerran Lahti Prideen. Tänävuonna kokemuksia on tarkoitus kartuttaa Oslon sekä Tampereen Prideilla. Mikä tekee Oslon Pridestä merkittävän, on se että Oslossa järjestettävä Pride on tänävuonna edustamassa koko Eurooppaa ja tunnetaan nimellä Euro Pride.
Hypätään takaisin minuun ja tarkemmin historiaani. Jollain tapaa aloin tutkia itseäni 15 vuotiaana. Silloin sen aikainen tyttöystäväni päätti että puen hänen juhlamekkonsa ylleni. Tein sen. Ehkä se siitä sitten lähti.
Mitä merkitystä sitten on ollut ystävillä. Te rakkaat palleroiset ♥ olette vaikuttaneet minuun enemmän kuin uskottekaan. Ilman teitä en olisi nykyään näin avoin kuin nyt. Teidän tukenne on minulle maailman tärkein asia.
Mitä puemme päälle aamuisin vaikuttaa itsetuntoon. Vuonna 2008 tulin ulos kaapista vähäksi aikaa. Seurustelin noin puolenvuoden ajan paikallisen tytön kanssa. Se oli ihanaa aikaa. Käteen siitä jäi muutama ystävä joita voin kiittää tänäkin päivänä. Heidän kanssaan voin jutella.
Nykyään ystäväpiirini koostuu ehkä tärkeimmälti protuisista, tai siis protuista. Moni uusi tuttavuus tulee tätä kautta ja osista protututuista on tullut pitkäaikaisia ystäviäni. Toivottavasti, ikuisia.
Pysytään minulle tärkeissä asioissa. Musiikki on minulle myös erittäin tärkeä. Musiikin kanssa on niin itketty kuin myös naurettu, laulettu ja ihan vaan oltukin. Musiikin lisäksi tärkeää on juoma ja seura.
No se seura tulikin jo aiemmin. Tuossa nyt vaan on tullut mietittyä että voisi hyvinkin perustaa joskus oman kahvilan jossa voisi ryystää ihan rauhassa jääteetä jossain nurkkapöydässä ystävien kanssa. Siis kun oikeasti on hankala löytää oikeaa jääteetä, se pitää tehdä itse.
Kahvion perustaminen onkin ollut yksi suurimmista haaveistani jo muutaman vuoden ajan.
En kuitenkaan aio baristan oppeihin mennä vaan syksyllä toivottavasti aloitan opiskelemaan puusepän alaa. En tiedä miksi. Älä kysy.
Mitä voisi sanoa. Elämä on oppimista, älä koskaan sulje sitä ulos. Kerää kaikki tiedonjyvä itsellesi. Voit sitä tarvita tulevaisuudessa. Kiitos ja niiaus. Tämä tässä tällä kertaa.
Rainbow traveller myös feissarissa
